superlatiivi

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

superlatiivi (5)[1]

  1. (kielitiede) yliaste, vertailuaste, joka ilmaisee komparaation korkeimman asteen.
    Superlatiivi sanasta viisas on viisain.
    Adjektiivin hyvä superlatiivi on erivartaloinen paras.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi superlatiivi superlatiivit
genetiivi superlatiivin superlatiivien
partitiivi superlatiivia superlatiiveja
akkusatiivi superlatiivi;
superlatiivin
superlatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi superlatiivissa superlatiiveissa
elatiivi superlatiivista superlatiiveista
illatiivi superlatiiviin superlatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi superlatiivilla superlatiiveilla
ablatiivi superlatiivilta superlatiiveilta
allatiivi superlatiiville superlatiiveille
muut sijamuodot
essiivi superlatiivina superlatiiveina
translatiivi superlatiiviksi superlatiiveiksi
abessiivi superlatiivitta superlatiiveitta
instruktiivi superlatiivein
komitatiivi superlatiiveine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

positiivi, komparatiivi

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5