Substantiivi

muokkaa

sympatia (12)[1]

  1. myötätunto, toisen hyväksyminen
  2. miellyttävyys

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsympɑˌt̪iɑ/
  • tavutus: sym‧pa‧ti‧a

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sympatia sympatiat
genetiivi sympatian sympatioiden
sympatioitten
(sympatiain)
partitiivi sympatiaa sympatioita
akkusatiivi sympatia;
sympatian
sympatiat
sisäpaikallissijat
inessiivi sympatiassa sympatioissa
elatiivi sympatiasta sympatioista
illatiivi sympatiaan sympatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sympatialla sympatioilla
ablatiivi sympatialta sympatioilta
allatiivi sympatialle sympatioille
muut sijamuodot
essiivi sympatiana sympatioina
translatiivi sympatiaksi sympatioiksi
abessiivi sympatiatta sympatioitta
instruktiivi sympatioin
komitatiivi sympatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sympatia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Latina: sympatha; kreikka: sumpatheia - kanssa tunteminen, myötäeläminen.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12