sympatia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- myötätunto, toisen hyväksyminen
- miellyttävyys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsympɑˌt̪iɑ/
- tavutus: sym‧pa‧ti‧a
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sympatia | sympatiat |
genetiivi | sympatian | sympatioiden sympatioitten (sympatiain) |
partitiivi | sympatiaa | sympatioita |
akkusatiivi | sympatia; sympatian |
sympatiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sympatiassa | sympatioissa |
elatiivi | sympatiasta | sympatioista |
illatiivi | sympatiaan | sympatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sympatialla | sympatioilla |
ablatiivi | sympatialta | sympatioilta |
allatiivi | sympatialle | sympatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sympatiana | sympatioina |
translatiivi | sympatiaksi | sympatioiksi |
abessiivi | sympatiatta | sympatioitta |
instruktiivi | – | sympatioin |
komitatiivi | – | sympatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sympatia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaLatina: sympatha; kreikka: sumpatheia - kanssa tunteminen, myötäeläminen.
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12