syntyperäinen

Suomi

Adjektiivi

syntyperäinen (38) (komparatiivi syntyperäisempi, superlatiivi syntyperäisin) (taivutus [luo])

1. syntymästään asti jonkin paikkakunnan asukkaana oleva tai siellä syntynyt

   syntyperäinen turkulainen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	syntyperäinen	syntyperäiset
genetiivi	syntyperäisen	syntyperäisten syntyperäisien
partitiivi	syntyperäistä	syntyperäisiä
akkusatiivi	syntyperäinen; syntyperäisen	syntyperäiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	syntyperäisessä	syntyperäisissä
elatiivi	syntyperäisestä	syntyperäisistä
illatiivi	syntyperäiseen	syntyperäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	syntyperäisellä	syntyperäisillä
ablatiivi	syntyperäiseltä	syntyperäisiltä
allatiivi	syntyperäiselle	syntyperäisille
muut sijamuodot
essiivi	syntyperäisenä	syntyperäisinä
translatiivi	syntyperäiseksi	syntyperäisiksi
abessiivi	syntyperäisettä	syntyperäisittä
instruktiivi	–	syntyperäisin
komitatiivi	–	syntyperäisine

Käännökset

1. syntyjään; ao. paikasta lähtöisin, syntyisin oleva

albania: amëtar englanti: native, (sth) by birth hollanti: moeder, geboorte-, aangeboren kreikka: γενέθλιος, μητρικός saksa: gebürtig

serbia: starosedeoc, samorodan tšekki: rodilý unkari: születésű venäjä: уроженец m. (+ gen.), коренной

Liittyvät sanat

syntyjään

Synonyymit

• paljasjalkainen

Substantiivi

syntyperäinen

1. syntyperäinen kielenpuhuja

   Hän puhuu ranskaa syntyperäisen tavoin.

2. syntyperäinen asukas

   Hän on asunut 10 vuotta Pariisissa ja käy syntyperäisestä.

Aiheesta muualla

• syntyperäinen Kielitoimiston sanakirjassa
• syntyperäinen Tieteen termipankissa