syyhypunkki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- ihmisessä asuva kiusallista kutinaa aiheuttava pienikokoinen loinen (Sarcoptes scabiei var. hominis).
- Punkin tartunta ihmiseltä toiselle tapahtuu läheisessä fyysisessä kontaktissa.
- Hedelmöittynyt ja muniva syyhypunkkinaaras toimii tartunnan levittäjänä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsyːhyˌpuŋkːi/
- tavutus: syy‧hy‧punk‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syyhypunkki | syyhypunkit |
| genetiivi | syyhypunkin | syyhypunkkien (syyhypunkkein) |
| partitiivi | syyhypunkkia | syyhypunkkeja |
| akkusatiivi | syyhypunkki; syyhypunkin |
syyhypunkit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syyhypunkissa | syyhypunkeissa |
| elatiivi | syyhypunkista | syyhypunkeista |
| illatiivi | syyhypunkkiin | syyhypunkkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syyhypunkilla | syyhypunkeilla |
| ablatiivi | syyhypunkilta | syyhypunkeilta |
| allatiivi | syyhypunkille | syyhypunkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syyhypunkkina | syyhypunkkeina |
| translatiivi | syyhypunkiksi | syyhypunkeiksi |
| abessiivi | syyhypunkitta | syyhypunkeitta |
| instruktiivi | – | syyhypunkein |
| komitatiivi | – | syyhypunkkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | syyhypunki- | |
| vahva vartalo | syyhypunkki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista syyhy ja punkki
Käännökset
muokkaa1. ihmisessä asuva kiusallista kutianaa aiheuttava hyvin pienikokoinen loinen (Sarcoptes scabiei var. hominis).
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- syyhypunkki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A