täytesana
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatäytesana (9)
- esitettävän asian kannalta semanttisesti tarpeeton sana tai muu ilmaisu, jonka tarkoituksena on jollakin tavalla rytmittää kerrontaa, toimia puhujalle lyhyenä ajatustaukona tms.; tilkesana, tukisana
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪æy̯t̪eˌsːɑnɑ/
Etymologia
muokkaaTaivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | täytesana | täytesanat |
genetiivi | täytesanan | täytesanojen (täytesanain) |
partitiivi | täytesanaa | täytesanoja |
akkusatiivi | täytesana; täytesanan |
täytesanat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | täytesanassa | täytesanoissa |
elatiivi | täytesanasta | täytesanoista |
illatiivi | täytesanaan | täytesanoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | täytesanalla | täytesanoilla |
ablatiivi | täytesanalta | täytesanoilta |
allatiivi | täytesanalle | täytesanoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | täytesanana | täytesanoina |
translatiivi | täytesanaksi | täytesanoiksi |
abessiivi | täytesanatta | täytesanoitta |
instruktiivi | – | täytesanoin |
komitatiivi | – | täytesanoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | täytesana- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. tilkesana, tukisana
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- täytesana Kielitoimiston sanakirjassa