törmäys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatörmäys (39)
- usean kappaleen osuminen toisiinsa ainakin yhden niistä liikkuessa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ørmæys/ tai /ˈt̪ørmæy̯s/
- tavutus: tör‧mä‧ys / tör‧mäys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | törmäys | törmäykset |
genetiivi | törmäyksen | törmäysten törmäyksien |
partitiivi | törmäystä | törmäyksiä |
akkusatiivi | törmäys; törmäyksen |
törmäykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | törmäyksessä | törmäyksissä |
elatiivi | törmäyksestä | törmäyksistä |
illatiivi | törmäykseen | törmäyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | törmäyksellä | törmäyksillä |
ablatiivi | törmäykseltä | törmäyksiltä |
allatiivi | törmäykselle | törmäyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | törmäyksenä | törmäyksinä |
translatiivi | törmäykseksi | törmäyksiksi |
abessiivi | törmäyksettä | törmäyksittä |
instruktiivi | – | törmäyksin |
komitatiivi | – | törmäyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | törmäykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
törmäys- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. usean liikkuvan kappaleen osuminen toisiinsa liikkeen aikana
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaatörmäyskurssi, törmäysvoima, yhteentörmäys