tadikko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑdikːo/
- tavutus: ta‧dik‧ko
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tadikko | tadikot |
| genetiivi | tadikon | tadikoiden tadikoitten tadikkojen |
| partitiivi | tadikkoa | tadikkoja tadikoita |
| akkusatiivi | tadikko; tadikon |
tadikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tadikossa | tadikoissa |
| elatiivi | tadikosta | tadikoista |
| illatiivi | tadikkoon | tadikkoihin tadikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tadikolla | tadikoilla |
| ablatiivi | tadikolta | tadikoilta |
| allatiivi | tadikolle | tadikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tadikkona | tadikkoina tadikoina |
| translatiivi | tadikoksi | tadikoiksi |
| abessiivi | tadikotta | tadikoitta |
| instruktiivi | – | tadikoin |
| komitatiivi | – | tadikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tadiko- | |
| vahva vartalo | tadikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. talikko, taikko
|
Ks. talikko |
Aiheesta muualla
muokkaa- tadikko Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Tadikko – tyylipiirteitä tunkiolla Viitattu: 8.12.2011