talikko asetettuna vasten kompostiämpäriä

SuomiMuokkaa

Katso artikkeli Talikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SubstantiiviMuokkaa

talikko (4-A)[1]

  1. maataloudessa ja puutarhanhoidossa käytettävä, lähinnä eloperäisen materiaalin käsittelyyn tarkoitettu työkalu, joka on varreltaan lapion kaltainen, mutta terä muodostuu useasta piikistä
  2. (slangia, halventava) tomppeli, ääliö

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈtɑlikːo]
TavutusMuokkaa
  • tavutus: ta‧lik‧ko

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi talikko talikot
genetiivi talikon talikoiden
talikoitten
talikkojen
partitiivi talikkoa talikkoja
talikoita
akkusatiivi talikko;
talikon
talikot
sisäpaikallissijat
inessiivi talikossa talikoissa
elatiivi talikosta talikoista
illatiivi talikkoon talikkoihin
talikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi talikolla talikoilla
ablatiivi talikolta talikoilta
allatiivi talikolle talikoille
muut sijamuodot
essiivi talikkona talikkoina
translatiivi talikoksi talikoiksi
abessiivi talikotta talikoitta
instruktiivi talikoin
komitatiivi talikkoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • talikko Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A