talikko asetettuna vasten kompostiämpäriä
Katso artikkeli Talikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

talikko (4-A)[1]

  1. maataloudessa ja puutarhanhoidossa käytettävä, lähinnä eloperäisen materiaalin käsittelyyn tarkoitettu työkalu, joka on varreltaan lapion kaltainen, mutta terä muodostuu useasta piikistä
  2. (slangia, halventava) tomppeli, ääliö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈtɑlikːo]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: ta‧lik‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi talikko talikot
genetiivi talikon talikoiden
talikoitten
talikkojen
partitiivi talikkoa talikkoja
talikoita
akkusatiivi talikko;
talikon
talikot
sisäpaikallissijat
inessiivi talikossa talikoissa
elatiivi talikosta talikoista
illatiivi talikkoon talikkoihin
talikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi talikolla talikoilla
ablatiivi talikolta talikoilta
allatiivi talikolle talikoille
muut sijamuodot
essiivi talikkona talikkoina
talikoina
translatiivi talikoksi talikoiksi
abessiivi talikotta talikoitta
instruktiivi talikoin
komitatiivi talikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo taliko-
vahva vartalo talikko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • talikko Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A