taistelija
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaataistelija (12)
- henkilö, joka taistelee, osallistuu taisteluun
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑi̯st̪eˌlijɑ/
- tavutus: tais‧te‧li‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taistelija | taistelijat |
| genetiivi | taistelijan | taistelijoiden taistelijoitten (taistelijain) |
| partitiivi | taistelijaa | taistelijoita |
| akkusatiivi | taistelija; taistelijan |
taistelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taistelijassa | taistelijoissa |
| elatiivi | taistelijasta | taistelijoista |
| illatiivi | taistelijaan | taistelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taistelijalla | taistelijoilla |
| ablatiivi | taistelijalta | taistelijoilta |
| allatiivi | taistelijalle | taistelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taistelijana | taistelijoina |
| translatiivi | taistelijaksi | taistelijoiksi |
| abessiivi | taistelijatta | taistelijoitta |
| instruktiivi | – | taistelijoin |
| komitatiivi | – | taistelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taistelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaahärkätaistelija, kaksintaistelija, taistelijaluonne, vapaustaistelija
Aiheesta muualla
muokkaa- taistelija Kielitoimiston sanakirjassa