taitos
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa
taitos (39)
- se, kun jokin taitetaan
- taittamisen tulos
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪os/
- tavutus: tai‧tos
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taitos | taitokset |
| genetiivi | taitoksen | taitosten taitoksien |
| partitiivi | taitosta | taitoksia |
| akkusatiivi | taitos; taitoksen |
taitokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taitoksessa | taitoksissa |
| elatiivi | taitoksesta | taitoksista |
| illatiivi | taitokseen | taitoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taitoksella | taitoksilla |
| ablatiivi | taitokselta | taitoksilta |
| allatiivi | taitokselle | taitoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taitoksena | taitoksina |
| translatiivi | taitokseksi | taitoksiksi |
| abessiivi | taitoksetta | taitoksitta |
| instruktiivi | – | taitoksin |
| komitatiivi | – | taitoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taitokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
taitos- | |
Käännökset
muokkaa1. taittaminen
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- taitos Kielitoimiston sanakirjassa