takerrus

Suomi

Substantiivi

takerrus (39)

takertumisen tila; takertuneisuus

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ɑkerːus/
tavutus: ta‧ker‧rus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	takerrus	takerrukset
genetiivi	takerruksen	takerrusten takerruksien
partitiivi	takerrusta	takerruksia
akkusatiivi	takerrus; takerruksen	takerrukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	takerruksessa	takerruksissa
elatiivi	takerruksesta	takerruksista
illatiivi	takerrukseen	takerruksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	takerruksella	takerruksilla
ablatiivi	takerrukselta	takerruksilta
allatiivi	takerrukselle	takerruksille
muut sijamuodot
essiivi	takerruksena	takerruksina
translatiivi	takerrukseksi	takerruksiksi
abessiivi	takerruksetta	takerruksitta
instruktiivi	–	takerruksin
komitatiivi	–	takerruksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	takerrukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	takerrus-

Etymologia

verbi takertua (heikko vartalo takerru-) + johdin -s

Käännökset

1. takertuminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

takerrus Kielitoimiston sanakirjassa