Katso myös: Talvikki

Substantiivi

muokkaa

talvikki (5-A)

  1. talvikkien (Pyrola) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑlʋikːi/
  • tavutus: tal‧vik‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi talvikki talvikit
genetiivi talvikin talvikkien
(talvikkein)
partitiivi talvikkia talvikkeja
akkusatiivi talvikki;
talvikin
talvikit
sisäpaikallissijat
inessiivi talvikissa talvikeissa
elatiivi talvikista talvikeista
illatiivi talvikkiin talvikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi talvikilla talvikeilla
ablatiivi talvikilta talvikeilta
allatiivi talvikille talvikeille
muut sijamuodot
essiivi talvikkina talvikkeina
translatiivi talvikiksi talvikeiksi
abessiivi talvikitta talvikeitta
instruktiivi talvikein
komitatiivi talvikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo talviki-
vahva vartalo talvikki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

talvi + -kki; Nimi tulee siitä että kasvin lehdet kestävät vihreinä talven yli.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

isotalvikki, nuokkutalvikki, pikkutalvikki, tähtitalvikki

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Laine, Lasse J. 2000. Suomen luonto-opas. WSOY. Porvoo. 2004. ISBN 951-0-23942-9: s.43