tarjoilija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tarjoilija (12)
- tarjoilua ammattimaisesti hoitava henkilö, joko mies tai nainen, vrt. tarjoilijatar
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ɑrjoi̯ˌlijɑ/
- tavutus: tar‧joi‧li‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tarjoilija | tarjoilijat |
| genetiivi | tarjoilijan | tarjoilijoiden tarjoilijoitten (tarjoilijain) |
| partitiivi | tarjoilijaa | tarjoilijoita |
| akkusatiivi | tarjoilija; tarjoilijan |
tarjoilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tarjoilijassa | tarjoilijoissa |
| elatiivi | tarjoilijasta | tarjoilijoista |
| illatiivi | tarjoilijaan | tarjoilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tarjoilijalla | tarjoilijoilla |
| ablatiivi | tarjoilijalta | tarjoilijoilta |
| allatiivi | tarjoilijalle | tarjoilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tarjoilijana | tarjoilijoina |
| translatiivi | tarjoilijaksi | tarjoilijoiksi |
| abessiivi | tarjoilijatta | tarjoilijoitta |
| instruktiivi | – | tarjoilijoin |
| komitatiivi | – | tarjoilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tarjoilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. tarjoilua ammattimaisesti hoitava henkilö
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- tarjoilija Kielitoimiston sanakirjassa