tarot
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- alkujaan italialainen kolmen hengen korttipeli, jossa käytetään erityistä 78 kortin pakkaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑrot̪/
- tavutus: ta‧rot
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarot | tarotit |
genetiivi | tarotin | tarotien (tarotein) |
partitiivi | tarotia | taroteja |
akkusatiivi | tarot; tarotin |
tarotit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarotissa | taroteissa |
elatiivi | tarotista | taroteista |
illatiivi | tarotiin | taroteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarotilla | taroteilla |
ablatiivi | tarotilta | taroteilta |
allatiivi | tarotille | taroteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarotina | taroteina |
translatiivi | tarotiksi | taroteiksi |
abessiivi | tarotitta | taroteitta |
instruktiivi | – | tarotein |
komitatiivi | – | taroteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | taroti- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- tarot Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaatarot
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5