Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tarvitsija (12)

  1. henkilö, joka tarvitsee jotakin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑrʋit̪ˌsijɑ/
  • tavutus: tar‧vit‧si‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarvitsija tarvitsijat
genetiivi tarvitsijan tarvitsijoiden
tarvitsijoitten
(tarvitsijain)
partitiivi tarvitsijaa tarvitsijoita
akkusatiivi tarvitsija;
tarvitsijan
tarvitsijat
sisäpaikallissijat
inessiivi tarvitsijassa tarvitsijoissa
elatiivi tarvitsijasta tarvitsijoista
illatiivi tarvitsijaan tarvitsijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarvitsijalla tarvitsijoilla
ablatiivi tarvitsijalta tarvitsijoilta
allatiivi tarvitsijalle tarvitsijoille
muut sijamuodot
essiivi tarvitsijana tarvitsijoina
translatiivi tarvitsijaksi tarvitsijoiksi
abessiivi tarvitsijatta tarvitsijoitta
instruktiivi tarvitsijoin
komitatiivi tarvitsijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tarvitsija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa