Substantiivi

muokkaa

tautomeria (12)

  1. (kemia) rakenneisomerian laji, jossa molekyylin sisällä jokin atomi tai atomiryhmä voi siirtyä paikasta toiseen siten, että kumpikaan muoto, joita kutsutaan tautomeereiksi, ei sellaisenaan ole liuoksessa pysyvä vaan ne muuttuvat jatkuvasti toisikseen siten, että nopeasti syntyy kemiallinen tasapaino, jossa kumpaakin on tietty määrä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tautomeria tautomeriat
genetiivi tautomerian tautomerioiden
tautomerioitten
(tautomeriain)
partitiivi tautomeriaa tautomerioita
akkusatiivi tautomeria;
tautomerian
tautomeriat
sisäpaikallissijat
inessiivi tautomeriassa tautomerioissa
elatiivi tautomeriasta tautomerioista
illatiivi tautomeriaan tautomerioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tautomerialla tautomerioilla
ablatiivi tautomerialta tautomerioilta
allatiivi tautomerialle tautomerioille
muut sijamuodot
essiivi tautomeriana tautomerioina
translatiivi tautomeriaksi tautomerioiksi
abessiivi tautomeriatta tautomerioitta
instruktiivi tautomerioin
komitatiivi tautomerioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tautomeria-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa