tavaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatavaileminen (38)
- teonnimi verbistä tavailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tavaileminen | tavailemiset |
| genetiivi | tavailemisen | tavailemisten tavailemisien |
| partitiivi | tavailemista | tavailemisia |
| akkusatiivi | tavaileminen; tavailemisen |
tavailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tavailemisessa | tavailemisissa |
| elatiivi | tavailemisesta | tavailemisista |
| illatiivi | tavailemiseen | tavailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tavailemisella | tavailemisilla |
| ablatiivi | tavailemiselta | tavailemisilta |
| allatiivi | tavailemiselle | tavailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tavailemisena (tavailemisna) |
tavailemisina |
| translatiivi | tavailemiseksi | tavailemisiksi |
| abessiivi | tavailemisetta | tavailemisitta |
| instruktiivi | – | tavailemisin |
| komitatiivi | – | tavailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tavailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tavailemis- | |