tavailu

Suomi

Substantiivi

tavailu (2)

tavaileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ɑʋɑi̯lu/
tavutus: ta‧vai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tavailu	tavailut
genetiivi	tavailun	tavailujen tavailuiden tavailuitten
partitiivi	tavailua	tavailuita tavailuja
akkusatiivi	tavailu; tavailun	tavailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	tavailussa	tavailuissa
elatiivi	tavailusta	tavailuista
illatiivi	tavailuun	tavailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tavailulla	tavailuilla
ablatiivi	tavailulta	tavailuilta
allatiivi	tavailulle	tavailuille
muut sijamuodot
essiivi	tavailuna	tavailuina
translatiivi	tavailuksi	tavailuiksi
abessiivi	tavailutta	tavailuitta
instruktiivi	–	tavailuin
komitatiivi	–	tavailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tavailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi tavailla (vokaalivartalo tavail|e-) + johdin -u

Käännökset

1. tavaileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tavailu Kielitoimiston sanakirjassa