Wikipedia
Katso artikkeli Teippi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Teippi

Substantiivi

muokkaa

teippi (5-B)

  1. liimalla päällystetty nauha, jota käytetään esineiden yhteenliittämiseen tai tukemiseen paikalleen; kuvioituna kuvioiden kiinnittämiseen pinnoille
  2. magneettinauha
    Jäikö siitä pätkästä mitään teipille?

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪eip.pi/
  • tavutus: teip‧pi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teippi teipit
genetiivi teipin teippien
(teippein)
partitiivi teippiä teippejä
akkusatiivi teippi;
teipin
teipit
sisäpaikallissijat
inessiivi teipissä teipeissä
elatiivi teipistä teipeistä
illatiivi teippiin teippeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi teipillä teipeillä
ablatiivi teipiltä teipeiltä
allatiivi teipille teipeille
muut sijamuodot
essiivi teippinä teippeinä
translatiivi teipiksi teipeiksi
abessiivi teipittä teipeittä
instruktiivi teipein
komitatiivi teippeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo teipi-
vahva vartalo teippi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ikkunateippi, ilmastointiteippi, maalarinteippi, pakasteteippi, pakkausteippi, pitoteippi, roudarinteippi, sähköteippi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • teippi Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 496 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa