tekevä

Suomi

Adjektiivi

tekevä

1. sellainen, joka tekee

   Työssään hän on tekevä ja aikaansaava.

   Tekevältä eivät hommat lopu.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ekeʋæ/
• tavutus: te‧ke‧vä

Etymologia

• 1. partisiippi verbistä tehdä

Käännökset

1. sellainen, joka tekee

ranska: qui fait

ruotsi: driftig

Liittyvät sanat

• aikaansaava
• tehty
• tekemätön
• toimelias

Johdokset

• adverbit: tekevinään
• substantiivit: tekeväisyys

Yhdyssanat ja sanaliitot

autuaaksitekevä, hyvää tekevä, käänteentekevä, samantekevä, silmäntekevä, silmäätekevä, työtätekevä, yhdentekevä

Aiheesta muualla

• tekevä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

tekevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tehdä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tekevä	tekevät
genetiivi	tekevän	tekevien (tekeväin)
partitiivi	tekevää	tekeviä
akkusatiivi	tekevä; tekevän	tekevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	tekevässä	tekevissä
elatiivi	tekevästä	tekevistä
illatiivi	tekevään	tekeviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tekevällä	tekevillä
ablatiivi	tekevältä	tekeviltä
allatiivi	tekevälle	tekeville
muut sijamuodot
essiivi	tekevänä	tekevinä
translatiivi	tekeväksi	tekeviksi
abessiivi	tekevättä	tekevittä
instruktiivi	–	tekevin
komitatiivi	–	tekevine

Esimerkit

• Poikani on tekevä sen, mikä minulta jäi keskentekoiseksi.
• Sanoitte tekevänne sen.
• Klovni luule tekevänsä meidät iloisiksi.