Wikipedia
Katso artikkeli Tentti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Tentti

Substantiivi

muokkaa

tentti (5-C)[1]

  1. koe tai kuulustelu esimerkiksi kurssin päättyessä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ent̪ːi/
  • tavutus: tent‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tentti tentit
genetiivi tentin tenttien
(tenttein)
partitiivi tenttiä tenttejä
akkusatiivi tentti;
tentin
tentit
sisäpaikallissijat
inessiivi tentissä tenteissä
elatiivi tentistä tenteistä
illatiivi tenttiin tentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tentillä tenteillä
ablatiivi tentiltä tenteiltä
allatiivi tentille tenteille
muut sijamuodot
essiivi tenttinä tentteinä
translatiivi tentiksi tenteiksi
abessiivi tentittä tenteittä
instruktiivi tentein
komitatiivi tentteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tenti-
vahva vartalo tentti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta tentamen.[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

akateeminen tentti, kirjallinen tentti, tentata, tentattava, tenttiä, tentaattori

Yhdyssanat
muokkaa

alkutentti, approbaturtentti, cum laude -tentti, kevättentti, kirjatentti, laudaturtentti, lopputentti, tenttiaika, tenttijärjestys, tenttikausi, tenttikirja, tenttikysymys, uusintatentti, vaalitentti

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tentti Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 647 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.