Substantiivi

muokkaa

teuras (41)

  1. eläin, joka aiotaan teurastaa, teuraseläin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪eu̯rɑs/
  • tavutus: teu‧ras

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teuras teuraat
genetiivi teuraan teuraiden
teuraitten
partitiivi teurasta teuraita
akkusatiivi teuras;
teuraan
teuraat
sisäpaikallissijat
inessiivi teuraassa teuraissa
elatiivi teuraasta teuraista
illatiivi teuraaseen teuraisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi teuraalla teurailla
ablatiivi teuraalta teurailta
allatiivi teuraalle teuraille
muut sijamuodot
essiivi teuraana teuraina
translatiivi teuraaksi teuraiksi
abessiivi teuraatta teuraitta
instruktiivi teurain
komitatiivi teuraine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo teuraa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
teuras-

Etymologia

muokkaa

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

teuraseläin, teurasjäte, teuraskala, teuraskarja, teuraskunto, teuraslehmä, teuraspaino, teuraspenkki, teurasporo, teurassika, teurastuore, teurasuhri, teurasvasikka, teurasveri

Aiheesta muualla

muokkaa
  • teuras Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).