SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

teuras (41)

  1. eläin, joka aiotaan teurastaa, teuraseläin

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪eu̯rɑs/
  • tavutus: teu‧ras

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teuras teuraat
genetiivi teuraan teuraiden
teuraitten
partitiivi teurasta teuraita
akkusatiivi teuras;
teuraan
teuraat
sisäpaikallissijat
inessiivi teuraassa teuraissa
elatiivi teuraasta teuraista
illatiivi teuraaseen teuraisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi teuraalla teurailla
ablatiivi teuraalta teurailta
allatiivi teuraalle teuraille
muut sijamuodot
essiivi teuraana teuraina
translatiivi teuraaksi teuraiksi
abessiivi teuraatta teuraitta
instruktiivi teurain
komitatiivi teuraine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

teuraseläin, teurasjäte, teuraskala, teuraskarja, teuraskunto, teuraslehmä, teuraspaino, teuraspenkki, teurasporo, teurassika, teurastuore, teurasuhri, teurasvasikka, teurasveri

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • teuras Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).