tinki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪iŋki/
- tavutus: tin‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tinki | tingit |
| genetiivi | tingin | tinkien (tinkein) |
| partitiivi | tinkiä | tinkejä |
| akkusatiivi | tinki; tingin |
tingit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tingissä | tingeissä |
| elatiivi | tingistä | tingeistä |
| illatiivi | tinkiin | tinkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tingillä | tingeillä |
| ablatiivi | tingiltä | tingeiltä |
| allatiivi | tingille | tingeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tinkinä | tinkeinä |
| translatiivi | tingiksi | tingeiksi |
| abessiivi | tingittä | tingeittä |
| instruktiivi | – | tingein |
| komitatiivi | – | tinkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tingi- | |
| vahva vartalo | tinki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tinki Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaatinki
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä tinkiä