Substantiivi

muokkaa

tippa (9-B)

  1. pisara
  2. (arkikieltä) tiputuspullo, tiputus
    Sairaanhoitaja laittoi minulle tipan käsivarteen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ipːɑ/, [ˈt̪ipːɑ]
  • tavutus: tip‧pa

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • Ei tippa tapa – sanonnalla tarkoitetaan, että vähäinen määrä (tippa) alkoholia ei olisi pahaksi.
  • viime tipassa – viime hetkellä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tippa Kielitoimiston sanakirjassa
  • tippa Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 2251, 3285 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Ruotsi

muokkaa