Tipuja

Substantiivi

muokkaa

tipu (1)[1]

  1. pieni kananpoika
  2. (arkikieltä) nuori nainen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ipu/
  • tavutus: ti‧pu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tipu tiput
genetiivi tipun tipujen
partitiivi tipua tipuja
akkusatiivi tipu;
tipun
tiput
sisäpaikallissijat
inessiivi tipussa tipuissa
elatiivi tipusta tipuista
illatiivi tipuun tipuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tipulla tipuilla
ablatiivi tipulta tipuilta
allatiivi tipulle tipuille
muut sijamuodot
essiivi tipuna tipuina
translatiivi tipuksi tipuiksi
abessiivi tiputta tipuitta
instruktiivi tipuin
komitatiivi tipuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tipu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pääsiäistipu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tipu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 4215 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

tipu

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta tip
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta tip

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1