tirskahtaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatirskahtaminen (38)
- teonnimi verbistä tirskahtaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tirskahtaminen | tirskahtamiset |
| genetiivi | tirskahtamisen | tirskahtamisten tirskahtamisien |
| partitiivi | tirskahtamista | tirskahtamisia |
| akkusatiivi | tirskahtaminen; tirskahtamisen |
tirskahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tirskahtamisessa | tirskahtamisissa |
| elatiivi | tirskahtamisesta | tirskahtamisista |
| illatiivi | tirskahtamiseen | tirskahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tirskahtamisella | tirskahtamisilla |
| ablatiivi | tirskahtamiselta | tirskahtamisilta |
| allatiivi | tirskahtamiselle | tirskahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tirskahtamisena (tirskahtamisna) |
tirskahtamisina |
| translatiivi | tirskahtamiseksi | tirskahtamisiksi |
| abessiivi | tirskahtamisetta | tirskahtamisitta |
| instruktiivi | – | tirskahtamisin |
| komitatiivi | – | tirskahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tirskahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tirskahtamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi tirskahtaa + johdin -minen