Suomi muokkaa

 
Toimittaja [1]
 
Toimittaja [1]

Substantiivi muokkaa

toimittaja (10)

  1. henkilö, joka tekee työkseen juttuja, uutisia tai raportteja lehteen, radioon, televisioon tai muuhun joukkoviestimeen; journalisti, reportteri
    Toimittaja haastatteli pääministeriä juttuaan varten.
  2. kirjan tekstit koonnut ihminen
    Julkistamistilaisuudessa oli paikalla teoksen toimittaja ja muita teoksen kirjoittajia.
  3. kaupan kohteena olevia esineitä tai aineita hankkiva ihminen tai yritys
    tavaran toimittaja, sähkön toimittaja
  4. toimituksen suorittaja
    tarkastuksen toimittaja, vihkimisen toimittaja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪oi̯mit̪ˌt̪ɑjɑ/, [ˈt̪o̞imit̪ːɑjɑ]
  • tavutus: toi‧mit‧ta‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toimittaja toimittajat
genetiivi toimittajan toimittajien
(toimittajain)
partitiivi toimittajaa toimittajia
akkusatiivi toimittaja;
toimittajan
toimittajat
sisäpaikallissijat
inessiivi toimittajassa toimittajissa
elatiivi toimittajasta toimittajista
illatiivi toimittajaan toimittajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi toimittajalla toimittajilla
ablatiivi toimittajalta toimittajilta
allatiivi toimittajalle toimittajille
muut sijamuodot
essiivi toimittajana toimittajina
translatiivi toimittajaksi toimittajiksi
abessiivi toimittajatta toimittajitta
instruktiivi toimittajin
komitatiivi toimittajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo toimittaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta toimittaa (vahva vartalo toimitta- + -ja)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kesätoimittaja, kulttuuritoimittaja, kustannustoimittaja, kuvatoimittaja, oikeustoimittaja, päätoimittaja, radiotoimittaja, rikostoimittaja, sanomalehdentoimittaja, taustatoimittaja, tavarantoimittaja, televisiotoimittaja, toimittajakunta, tyhjäntoimittaja, työmarkkinatoimittaja, tähtitoimittaja, urheilutoimittaja, uutistoimittaja

Aiheesta muualla muokkaa