Substantiivi

muokkaa

toitotus (39)

  1. vaskisoittimen tai muun vastaavan instrumentin ääni
    Entisaikaan posti ilmoitti saapumisestaa postitorven toitotuksella.
  2. torven äänen kaltaisesta ääni
    Kuului melkoinen norsujen toitotus.
  3. näkyvä tiedottaminen jostakin
    Ylenpalttinen toitotus kysynnän vähenemisestä saa kysynnän pienenemään.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪oi̯t̪ot̪us/
  • tavutus: toi‧to‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toitotus toitotukset
genetiivi toitotuksen toitotusten
toitotuksien
partitiivi toitotusta toitotuksia
akkusatiivi toitotus;
toitotuksen
toitotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi toitotuksessa toitotuksissa
elatiivi toitotuksesta toitotuksista
illatiivi toitotukseen toitotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi toitotuksella toitotuksilla
ablatiivi toitotukselta toitotuksilta
allatiivi toitotukselle toitotuksille
muut sijamuodot
essiivi toitotuksena toitotuksina
translatiivi toitotukseksi toitotuksiksi
abessiivi toitotuksetta toitotuksitta
instruktiivi toitotuksin
komitatiivi toitotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo toitotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
toitotus-

Etymologia

muokkaa

verbi toitottaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

torventoitotus

Aiheesta muualla

muokkaa