Substantiivi

muokkaa

tosite (48-C)[1]

  1. kirjanpidossa jokin päivätty ja numeroitu dokumentti (esim. lasku), joka todistaa tietyn liiketapahtuman ja oikeuttaa tehdyn kirjauksen tai kirjaukset
    Jokaisen kirjanpitoon tehdyn kirjauksen perusteena täytyy olla jokin dokumentti joka oikeuttaa kirjauksen.
    Yritykset säilyttävät tositteita mapeissa tai CD-levyillä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪osit̪eˣ/
  • tavutus: to‧si‧te

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tosite tositteet
genetiivi tositteen tositteiden
tositteitten
partitiivi tositetta tositteita
akkusatiivi tosite;
tositteen
tositteet
sisäpaikallissijat
inessiivi tositteessa tositteissa
elatiivi tositteesta tositteista
illatiivi tositteeseen tositteisiin
tositteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tositteella tositteilla
ablatiivi tositteelta tositteilta
allatiivi tositteelle tositteille
muut sijamuodot
essiivi tositteena tositteina
translatiivi tositteeksi tositteiksi
abessiivi tositteetta tositteitta
instruktiivi tosittein
komitatiivi tositteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tosittee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tositet-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

maksutosite, menotosite, tilitosite

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tosite Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C