tribuutti

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

tribuutti (5-C)

  1. (historia) Rooman valtakunnassa peritty maavero
  2. (lähinnä musiikillissa yhteyksissä) kunnianosoitus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈtribuːtːi]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tribuutti tribuutit
genetiivi tribuutin tribuuttien
partitiivi tribuuttia tribuutteja
akkusatiivi tribuutti;
tribuutin
tribuutit
sisäpaikallissijat
inessiivi tribuutissa tribuuteissa
elatiivi tribuutista tribuuteista
illatiivi tribuuttiin tribuutteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tribuutilla tribuuteilla
ablatiivi tribuutilta tribuuteilta
allatiivi tribuutille tribuuteille
muut sijamuodot
essiivi tribuuttina tribuutteina
translatiivi tribuutiksi tribuuteiksi
abessiivi tribuutitta tribuuteitta
instruktiivi tribuutein
komitatiivi tribuutteine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa