Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tritoni (6)

  1. tritiumin protonista ja kahdesta neutronista muodostuva ydin
  2. (mytologia) antiikin Kreikan taruston hahmo, jolla on ihmisen ylävartalo ja kalan pyrstö; miespuoleinen merenneito

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tritoni tritonit
genetiivi tritonin tritonien
tritoneiden
tritoneitten
partitiivi tritonia tritoneita
tritoneja
akkusatiivi tritoni;
tritonin
tritonit
sisäpaikallissijat
inessiivi tritonissa tritoneissa
elatiivi tritonista tritoneista
illatiivi tritoniin tritoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tritonilla tritoneilla
ablatiivi tritonilta tritoneilta
allatiivi tritonille tritoneille
muut sijamuodot
essiivi tritonina tritoneina
translatiivi tritoniksi tritoneiksi
abessiivi tritonitta tritoneitta
instruktiivi tritonein
komitatiivi tritoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tritoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

tritoni

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta tritone