trivium

Suomi

Substantiivi

trivium (5)

1. keskiajan koulussa grammatiikan, retoriikan ja dialektiikan käsittävä opintokokonaisuus

   Latinankielisen Euroopan sivistysihanteeksi muodostuivat antiikin ja keskiajan taitteessa "seitsemän vapaata tiedettä" (lat. septem artes liberales), jotka jakautuivat yksinkertaisempaan triviumiin sekä korkeammalle arvostettuun quadriviumiin.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	trivium	–
genetiivi	triviumin	–
partitiivi	triviumia	–
akkusatiivi	trivium; triviumin	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	triviumissa	–
elatiivi	triviumista	–
illatiivi	triviumiin	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	triviumilla	–
ablatiivi	triviumilta	–
allatiivi	triviumille	–
muut sijamuodot
essiivi	triviumina	–
translatiivi	triviumiksi	–
abessiivi	triviumitta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	triviumeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	triviumi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. keskiajan koulussa grammatiikan, retoriikan ja dialektiikan käsittävä opintokokonaisuus

englanti: trivium

latina: trivium

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• quadrivium