Katso myös: Tuisku

Substantiivi

muokkaa

tuisku (1)[1]

  1. navakan tuulen mukana satava tai pöllyävä lumi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ui̯sku/
  • tavutus: tuis‧ku

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuisku tuiskut
genetiivi tuiskun tuiskujen
partitiivi tuiskua tuiskuja
akkusatiivi tuisku;
tuiskun
tuiskut
sisäpaikallissijat
inessiivi tuiskussa tuiskuissa
elatiivi tuiskusta tuiskuista
illatiivi tuiskuun tuiskuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuiskulla tuiskuilla
ablatiivi tuiskulta tuiskuilta
allatiivi tuiskulle tuiskuille
muut sijamuodot
essiivi tuiskuna tuiskuina
translatiivi tuiskuksi tuiskuiksi
abessiivi tuiskutta tuiskuitta
instruktiivi tuiskuin
komitatiivi tuiskuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuisku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

lumituisku, tuiskutuuli

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tuisku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1