Katso myös: Tuisku

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tuisku (1)[1]

  1. navakan tuulen mukana satava tai pöllyävä lumi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ui̯sku/
  • tavutus: tuis‧ku

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuisku tuiskut
genetiivi tuiskun tuiskujen
partitiivi tuiskua tuiskuja
akkusatiivi tuisku;
tuiskun
tuiskut
sisäpaikallissijat
inessiivi tuiskussa tuiskuissa
elatiivi tuiskusta tuiskuista
illatiivi tuiskuun tuiskuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuiskulla tuiskuilla
ablatiivi tuiskulta tuiskuilta
allatiivi tuiskulle tuiskuille
muut sijamuodot
essiivi tuiskuna tuiskuina
translatiivi tuiskuksi tuiskuiksi
abessiivi tuiskutta tuiskuitta
instruktiivi tuiskuin
komitatiivi tuiskuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuisku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

lumituisku, tuiskutuuli

Aiheesta muualla muokkaa

  • tuisku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1