tukevuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatukevuus (40)
- se, että on tukeva
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ukeʋuːs/
- tavutus: tu‧ke‧vuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tukevuus | tukevuudet |
genetiivi | tukevuuden | tukevuuksien |
partitiivi | tukevuutta | tukevuuksia |
akkusatiivi | tukevuus; tukevuuden |
tukevuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tukevuudessa | tukevuuksissa |
elatiivi | tukevuudesta | tukevuuksista |
illatiivi | tukevuuteen | tukevuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tukevuudella | tukevuuksilla |
ablatiivi | tukevuudelta | tukevuuksilta |
allatiivi | tukevuudelle | tukevuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tukevuutena | tukevuuksina |
translatiivi | tukevuudeksi | tukevuuksiksi |
abessiivi | tukevuudetta | tukevuuksitta |
instruktiivi | – | tukevuuksin |
komitatiivi | – | tukevuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tukevuude- | |
vahva vartalo | tukevuute- | |
konsonantti- vartalo |
tukevuut- |
Etymologia
muokkaasanan tukeva vartalosta tukev- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on tukeva
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- tukevuus Kielitoimiston sanakirjassa