tukko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ukːo/
- tavutus: tuk‧ko
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tukko | tukot |
| genetiivi | tukon | tukkojen |
| partitiivi | tukkoa | tukkoja |
| akkusatiivi | tukko; tukon |
tukot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tukossa | tukoissa |
| elatiivi | tukosta | tukoista |
| illatiivi | tukkoon | tukkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tukolla | tukoilla |
| ablatiivi | tukolta | tukoilta |
| allatiivi | tukolle | tukoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tukkona | tukkoina |
| translatiivi | tukoksi | tukoiksi |
| abessiivi | tukotta | tukoitta |
| instruktiivi | – | tukoin |
| komitatiivi | – | tukkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tuko- | |
| vahva vartalo | tukko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaahiustukko, karvatukko, pumpulitukko, ruohotukko, trasselitukko, vanutukko, veritukko, väkitukko
Aiheesta muualla
muokkaa- tukko Kielitoimiston sanakirjassa