tulevaisuus
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
tulevaisuus (40)
- nykyisen ajanhetken jälkeinen aika, tuleva aika
- jonkin tai jonkun tuleva kohtalo
- maaseudun tulevaisuus
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈt̪uleˌʋɑi̯suːs/
- tavutus: tu‧le‧vai‧suus
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tulevaisuus | tulevaisuudet |
| genetiivi | tulevaisuuden | tulevaisuuksien |
| partitiivi | tulevaisuutta | tulevaisuuksia |
| akkusatiivi | tulevaisuus; tulevaisuuden |
tulevaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tulevaisuudessa | tulevaisuuksissa |
| elatiivi | tulevaisuudesta | tulevaisuuksista |
| illatiivi | tulevaisuuteen | tulevaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tulevaisuudella | tulevaisuuksilla |
| ablatiivi | tulevaisuudelta | tulevaisuuksilta |
| allatiivi | tulevaisuudelle | tulevaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tulevaisuutena | tulevaisuuksina |
| translatiivi | tulevaisuudeksi | tulevaisuuksiksi |
| abessiivi | tulevaisuudetta | tulevaisuuksitta |
| instruktiivi | – | tulevaisuuksin |
| komitatiivi | – | tulevaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tulevaisuude- | |
| vahva vartalo | tulevaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
tulevaisuut- | |
EtymologiaMuokkaa
- sanan tulevainen vartalosta tulevais- ja suffiksista -uus; Pietari Hannikaisen vuonna 1845 käyttöön ottama uudissana[1]
KäännöksetMuokkaa
1. nykyisen ajanhetken jälkeinen aika
Liittyvät sanatMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
lähitulevaisuus, tulevaisuudenkuva, tulevaisuudennäkymä, tulevaisuudensuunnitelma, tulevaisuudenusko
Aiheesta muuallaMuokkaa
- tulevaisuus Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Tulevaisuus. Kotimaisten kielten keskus
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 5. painos. Helsinki: WSOY, 2011.