tulukset
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tulukset (39) (monikollinen)
- tulusrauta ja piikivi, sekä sytykkeenä taula
- Tulusten varusteisiin kuului myös kotkotinkuppi.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ulukset̪/
- tavutus: tu‧luk‧set
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | tulukset |
| genetiivi | – | tulusten tuluksien |
| partitiivi | – | tuluksia |
| akkusatiivi | –; – |
tulukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | tuluksissa |
| elatiivi | – | tuluksista |
| illatiivi | – | tuluksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | tuluksilla |
| ablatiivi | – | tuluksilta |
| allatiivi | – | tuluksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | tuluksina |
| translatiivi | – | tuluksiksi |
| abessiivi | – | tuluksitta |
| instruktiivi | – | tuluksin |
| komitatiivi | – | tuluksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tulukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tulus- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- tulukset Kielitoimiston sanakirjassa