tungos
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatungos (39)
- suuri määrä (ihmisiä) ahtaassa tilassa tai tunkemassa samaan paikkaan; väentungos
- Festarin portilla oli hirveä tungos.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪uŋːos/
- tavutus: tun‧gos
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tungos | tungokset |
| genetiivi | tungoksen | tungosten tungoksien |
| partitiivi | tungosta | tungoksia |
| akkusatiivi | tungos; tungoksen |
tungokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tungoksessa | tungoksissa |
| elatiivi | tungoksesta | tungoksista |
| illatiivi | tungokseen | tungoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tungoksella | tungoksilla |
| ablatiivi | tungokselta | tungoksilta |
| allatiivi | tungokselle | tungoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tungoksena | tungoksina |
| translatiivi | tungokseksi | tungoksiksi |
| abessiivi | tungoksetta | tungoksitta |
| instruktiivi | – | tungoksin |
| komitatiivi | – | tungoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tungokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tungos- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tungos Kielitoimiston sanakirjassa