tuntuvuus

Suomi

Substantiivi

tuntuvuus (40)

se, että on tuntuva

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪unt̪uʋuːs/
tavutus: tun‧tu‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tuntuvuus	tuntuvuudet
genetiivi	tuntuvuuden	tuntuvuuksien
partitiivi	tuntuvuutta	tuntuvuuksia
akkusatiivi	tuntuvuus; tuntuvuuden	tuntuvuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	tuntuvuudessa	tuntuvuuksissa
elatiivi	tuntuvuudesta	tuntuvuuksista
illatiivi	tuntuvuuteen	tuntuvuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tuntuvuudella	tuntuvuuksilla
ablatiivi	tuntuvuudelta	tuntuvuuksilta
allatiivi	tuntuvuudelle	tuntuvuuksille
muut sijamuodot
essiivi	tuntuvuutena	tuntuvuuksina
translatiivi	tuntuvuudeksi	tuntuvuuksiksi
abessiivi	tuntuvuudetta	tuntuvuuksitta
instruktiivi	–	tuntuvuuksin
komitatiivi	–	tuntuvuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	tuntuvuude-
vahva vartalo	tuntuvuute-
konsonantti- vartalo	tuntuvuut-

Etymologia

sanan tuntuva vartalosta tuntuv- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on tuntuva

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tuntuvuus Kielitoimiston sanakirjassa