Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tupakki (5-A)[1]

  1. (murretta) sama kuin tupakka
    Tupakit pois ja piiput piiloon.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪upɑkːi/
  • tavutus: tu‧pak‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tupakki tupakit
genetiivi tupakin tupakkien
(tupakkein)
partitiivi tupakkia tupakkeja
akkusatiivi tupakki;
tupakin
tupakit
sisäpaikallissijat
inessiivi tupakissa tupakeissa
elatiivi tupakista tupakeista
illatiivi tupakkiin tupakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tupakilla tupakeilla
ablatiivi tupakilta tupakeilta
allatiivi tupakille tupakeille
muut sijamuodot
essiivi tupakkina tupakkeina
translatiivi tupakiksi tupakeiksi
abessiivi tupakitta tupakeitta
instruktiivi tupakein
komitatiivi tupakkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tupaki-
vahva vartalo tupakki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • tupakki Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A