tupalainen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tupalainen (38)
- samassa miehistötuvassa toisen kanssa majaileva henkilö
- Kolme päivää ehdin olla normaalisti palveluksessa, kunnes tupalaisella todettiin korona ja koko tupa laitettiin eristykseen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪upɑˌlɑi̯nen/
- tavutus: tu‧pa‧lai‧nen
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tupalainen | tupalaiset |
genetiivi | tupalaisen | tupalaisten tupalaisien |
partitiivi | tupalaista | tupalaisia |
akkusatiivi | tupalainen; tupalaisen |
tupalaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tupalaisessa | tupalaisissa |
elatiivi | tupalaisesta | tupalaisista |
illatiivi | tupalaiseen | tupalaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tupalaisella | tupalaisilla |
ablatiivi | tupalaiselta | tupalaisilta |
allatiivi | tupalaiselle | tupalaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tupalaisena (tupalaisna) |
tupalaisina |
translatiivi | tupalaiseksi | tupalaisiksi |
abessiivi | tupalaisetta | tupalaisitta |
instruktiivi | – | tupalaisin |
komitatiivi | – | tupalaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tupalaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tupalais- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. saman tuvan toisen kanssa jakava henkilö
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |