Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tupalainen (38)

  1. samassa miehistötuvassa toisen kanssa majaileva henkilö
    Kolme päivää ehdin olla normaalisti palveluksessa, kunnes tupalaisella todettiin korona ja koko tupa laitettiin eristykseen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪upɑˌlɑi̯nen/
  • tavutus: tu‧pa‧lai‧nen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tupalainen tupalaiset
genetiivi tupalaisen tupalaisten
tupalaisien
partitiivi tupalaista tupalaisia
akkusatiivi tupalainen;
tupalaisen
tupalaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi tupalaisessa tupalaisissa
elatiivi tupalaisesta tupalaisista
illatiivi tupalaiseen tupalaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tupalaisella tupalaisilla
ablatiivi tupalaiselta tupalaisilta
allatiivi tupalaiselle tupalaisille
muut sijamuodot
essiivi tupalaisena
(tupalaisna)
tupalaisina
translatiivi tupalaiseksi tupalaisiksi
abessiivi tupalaisetta tupalaisitta
instruktiivi tupalaisin
komitatiivi tupalaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tupalaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tupalais-

Etymologia muokkaa

tupa + -lainen

Käännökset muokkaa