SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

turkkuri (6)

  1. henkilö, joka valmistaa, huoltaa ja korjaa turkkeja ja turkisasusteita asiakkaalle tilauksesta tai liikkeeseen myytäväksi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turkkuri turkkurit
genetiivi turkkurin turkkurien
turkkureiden
turkkureitten
partitiivi turkkuria turkkureita
turkkureja
akkusatiivi turkkuri;
turkkurin
turkkurit
sisäpaikallissijat
inessiivi turkkurissa turkkureissa
elatiivi turkkurista turkkureista
illatiivi turkkuriin turkkureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi turkkurilla turkkureilla
ablatiivi turkkurilta turkkureilta
allatiivi turkkurille turkkureille
muut sijamuodot
essiivi turkkurina turkkureina
translatiivi turkkuriksi turkkureiksi
abessiivi turkkuritta turkkureitta
instruktiivi turkkurein
komitatiivi turkkureine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa