Katso myös: Turo, túró

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

turo (1)[1]

  1. veteen kaatunut tai upotettu haarainen tai oksainen puu, kalojen kutusuoja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪uro/
  • tavutus: tu‧ro

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turo turot
genetiivi turon turojen
partitiivi turoa turoja
akkusatiivi turo;
turon
turot
sisäpaikallissijat
inessiivi turossa turoissa
elatiivi turosta turoista
illatiivi turoon turoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi turolla turoilla
ablatiivi turolta turoilta
allatiivi turolle turoille
muut sijamuodot
essiivi turona turoina
translatiivi turoksi turoiksi
abessiivi turotta turoitta
instruktiivi turoin
komitatiivi turoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo turo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • turo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1