turruttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaturruttaminen (38)
- teonnimi verbistä turruttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | turruttaminen | turruttamiset |
genetiivi | turruttamisen | turruttamisten turruttamisien |
partitiivi | turruttamista | turruttamisia |
akkusatiivi | turruttaminen; turruttamisen |
turruttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | turruttamisessa | turruttamisissa |
elatiivi | turruttamisesta | turruttamisista |
illatiivi | turruttamiseen | turruttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | turruttamisella | turruttamisilla |
ablatiivi | turruttamiselta | turruttamisilta |
allatiivi | turruttamiselle | turruttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | turruttamisena (turruttamisna) |
turruttamisina |
translatiivi | turruttamiseksi | turruttamisiksi |
abessiivi | turruttamisetta | turruttamisitta |
instruktiivi | – | turruttamisin |
komitatiivi | – | turruttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | turruttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
turruttamis- |