tuuppiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatuuppiminen (38)
- teonnimi verbistä tuuppia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuuppiminen | tuuppimiset |
| genetiivi | tuuppimisen | tuuppimisten tuuppimisien |
| partitiivi | tuuppimista | tuuppimisia |
| akkusatiivi | tuuppiminen; tuuppimisen |
tuuppimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuuppimisessa | tuuppimisissa |
| elatiivi | tuuppimisesta | tuuppimisista |
| illatiivi | tuuppimiseen | tuuppimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuuppimisella | tuuppimisilla |
| ablatiivi | tuuppimiselta | tuuppimisilta |
| allatiivi | tuuppimiselle | tuuppimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuuppimisena (tuuppimisna) |
tuuppimisina |
| translatiivi | tuuppimiseksi | tuuppimisiksi |
| abessiivi | tuuppimisetta | tuuppimisitta |
| instruktiivi | – | tuuppimisin |
| komitatiivi | – | tuuppimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuuppimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuuppimis- | |