SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

typerä (10) (komparatiivi typerämpi, superlatiivi typerin) (taivutus)

  1. yksinkertainen, ajattelematon, harkitsematon
    Typerä hymy kertoi, ettei hän ollut mukana ajassa.
    Sen typerän tempun olisi voinut jättää tekemättä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪yperæ/
  • tavutus: ty‧pe‧rä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

typerä (10)[1]

  1. tyhmä

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi typerä typerät
genetiivi typerän typerien
(typeräin)
partitiivi typerää typeriä
akkusatiivi typerä;
typerän
typerät
sisäpaikallissijat
inessiivi typerässä typerissä
elatiivi typerästä typeristä
illatiivi typerään typeriin
ulkopaikallissijat
adessiivi typerällä typerillä
ablatiivi typerältä typeriltä
allatiivi typerälle typerille
muut sijamuodot
essiivi typeränä typerinä
translatiivi typeräksi typeriksi
abessiivi typerättä typerittä
instruktiivi typerin
komitatiivi typerine-
+ omistusliite

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10