ukulele
Katso myös: Ukulele |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ukulele (8)
- eräs havaijilaisperäinen nelikielinen kielisoitin
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈu.kuˌle.le/
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ukulele | ukulelet |
genetiivi | ukulelen | ukulelejen (ukulelein) |
partitiivi | ukulelea | ukuleleja |
akkusatiivi | ukulele; ukulelen |
ukulelet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ukulelessa | ukuleleissa |
elatiivi | ukulelesta | ukuleleista |
illatiivi | ukuleleen | ukuleleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ukulelella | ukuleleilla |
ablatiivi | ukulelelta | ukuleleilta |
allatiivi | ukulelelle | ukuleleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ukulelena | ukuleleina |
translatiivi | ukuleleksi | ukuleleiksi |
abessiivi | ukuleletta | ukuleleitta |
instruktiivi | – | ukulelein |
komitatiivi | – | ukuleleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ukulele- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- havaijin kielen sanasta ʻukulele
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- ukulele Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
ukulele (monikko ukuleles)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /juːkəˈleɪliː/
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ukulele yl. (3) (yks. määr. ukulelen[luo], mon. epämäär. ukuleler[luo], mon. määr. ukulelerna[luo])