SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

untuva (10)

  1. pehmeä haituvamainen höyhen, jonka ruodon kehitys on ehkäistynyt ja jossa höydyt eivät ole väkäsillä kiinni toisissaan
    Linnunpoikasten höyhenpuvussa untuvat ovat vallitsevina.
    Untuvat ovat hyviä makuupussin täytteitä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈunt̪uʋɑ/
  • tavutus: un‧tu‧va

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi untuva untuvat
genetiivi untuvan untuvien
(untuvain)
partitiivi untuvaa untuvia
akkusatiivi untuva;
untuvan
untuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi untuvassa untuvissa
elatiivi untuvasta untuvista
illatiivi untuvaan untuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi untuvalla untuvilla
ablatiivi untuvalta untuvilta
allatiivi untuvalle untuville
muut sijamuodot
essiivi untuvana untuvina
translatiivi untuvaksi untuviksi
abessiivi untuvatta untuvitta
instruktiivi untuvin
komitatiivi untuvine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

haahkanuntuva, untuvakangas, untuvamakuupussi, untuvanpehmeä, untuvapallo, untuvapeite, untuvapeitto, untuvapilvi, untuvapusero, untuvapussi, untuvatakki, untuvatyyny

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • untuva Kielitoimiston sanakirjassa