urho
Katso myös: Urho |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (ylätyyliä) urhea henkilö, sankari
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈurho/
- tavutus: ur‧ho
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | urho | urhot |
genetiivi | urhon | urhojen |
partitiivi | urhoa | urhoja |
akkusatiivi | urho; urhon |
urhot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | urhossa | urhoissa |
elatiivi | urhosta | urhoista |
illatiivi | urhoon | urhoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | urholla | urhoilla |
ablatiivi | urholta | urhoilta |
allatiivi | urholle | urhoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | urhona | urhoina |
translatiivi | urhoksi | urhoiksi |
abessiivi | urhotta | urhoitta |
instruktiivi | – | urhoin |
komitatiivi | – | urhoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | urho- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- urho Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1