uumoilu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauumoilu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈuːmoi̯lu/
- tavutus: uu‧moi‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uumoilu | uumoilut |
genetiivi | uumoilun | uumoilujen uumoiluiden uumoiluitten |
partitiivi | uumoilua | uumoiluita uumoiluja |
akkusatiivi | uumoilu; uumoilun |
uumoilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uumoilussa | uumoiluissa |
elatiivi | uumoilusta | uumoiluista |
illatiivi | uumoiluun | uumoiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uumoilulla | uumoiluilla |
ablatiivi | uumoilulta | uumoiluilta |
allatiivi | uumoilulle | uumoiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uumoiluna | uumoiluina |
translatiivi | uumoiluksi | uumoiluiksi |
abessiivi | uumoilutta | uumoiluitta |
instruktiivi | – | uumoiluin |
komitatiivi | – | uumoiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uumoilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. uumoileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- uumoilu Kielitoimiston sanakirjassa